Vuoden ensimmäiseen turnaukseen lähdettiin vaatimattomissa merkeissä. Joulukinkut olivat siirtyneet pöydästä ylimääräiseksi massaksi reisien ja rintalastan väliin ja uutena vuotena raketeilla tuhotut pelisilmät yhdistyivät alkoholin ja unenpuutteen sumentamiin aivoihin. Tähän kun vielä lisää sen, ettei porukkaa ole näkynyt viimeiseen pariin viikkoon treeneissä, niin todellinen rappioitunut salibandykeho on valmis. Ensimmäinen vastustaja oli PSS, joka viime kohtaamisessa oli saanut jakiksesta niukan voiton. Peli alkoi vauhdikkaasti, sillä heti ekasta vaparista Jari ”hair” Madekivi laukoi Sami ”anabol” Lampun syötöstä maalin. Tästä vajaa puoli minuuttia ja PSS tasoitti maalinedushässäkän jälkeen. Tämän jälkeen pelattiin ensimmäinen erä loppuun asti PSS:n pyörittäessä peliä ja jakiksen puolustaessa niin tiivisti kun jaksoi. Toisessa erässä PSS löysi reikiä sihviläksi muuttuneesta jakiksen puolustuksesta ja pääsi tuikkaamaan kolme maalia. Ex-Jakiksen syötöt epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen ja muutamia läpiajoja lukuunottamatta ei tilanteita vastustajan maalille päässyt syntymään. Kolmannessa erässä PSS teki vielä yhden maalin ja homma oli sillä selvä. Joulukunnossa ollut Ex-Jakis hävisi ottelun 1-5.

Seuraavaan peliin SSV Dynamoa vastaan lähdettiin vieläkin surkeammista asetelmista. Ex-Jakiksen tiedustelu oli selvittänyt, että vastusta oli käynyt treeneissä joulun aikana... huhu, että ne jopa juoksivat viivoja, taisi sentään olla perätön!!? Malttoivatkohan edes viettää uutta vuotta? Ennen peliä jakislaiset lämmittelivät kahvikupposen ja pikkusuolaisen parissa katsellen muiden pelailua. Nähtävästi tällainen ns. "lempeä" lämmittely sopi kohtalaisen hyvin jaloon jakiskehoon, sillä pelistä tuli yllättävän tiukka. Jakislaiset pelasivat taas tiivistä puolustuspeliä (tosin tällä kertaa asenteella) ja vastustajan tehtäväksi jäi löytää reikiä puolustuksesta. Avausmaalia saatiin odottaa peräti 25 minuuttia ja se tuli vaparista. Dynamo sai harjoitella vaparia ensin pari kertaa ja kolmannella se sitten onnistui. Jäi hieman ihmetyttämään se, että jos maalia ei olisi tullut tälläkään kertaa, niin olisivatkohan jalomieliset tuomarit myöntäneet vielä neljännen vaparin. Maalin jälkeen Dynamon porukat taisivat luulla jakiksen selkärangan rusahtavan, mutta vanha ja kiero ranka ei helpolla rusahda, se vain taipuu. Tästä osoituksena Harri ”vaikeiden pelien erikoismies” Lehikoinen, pudotti vastustajat maan pinnalle heti kolmannen erän alkuun iskemällä pallon piiruntarkasti maaliin. Koko ottelu oli armotonta kädenvääntöä ja pieniä kolhuja jaettiin puolin ja toisin, mutta huomiota osakseen kaipaavat tuomarit yrittivät koko ajan tehdä pelistä farssin. Ottelun ratkaisu käytiin, kun Ex-Jakiksen Samit saivat samanaikaisesti jäähyn. Sami Luoto ties mistä syystä ja jakiksen kapteeni Sami Lamppu, kun kävi avautumassa tuomarille täysin kädettömästä linjasta. Nähtävästi kapteenin nauhasta ei tässä tilanteessa ollut mitään hyötyä ja mies komennettiin tylysti jäähylle. Viidellä kolmea vastaan Dynamo sai jälleen johtomaalin, joka jäi myös ratkaisumaaliksi. Peli päättyi jakiksen tappioon 1-2, mutta jäähyissä vietiin sentään selkeä selätysvoitto. Ex-Jakis kuittasi peräti 12 min. jäähyjä (pelin lopussa tuli 25 min. lisää) ja vastustaja 6 min.