Heti vuoden vaihteen jälkeen, tarkemmin sanottuna 4.1.2003 oli taas turnauksen paikka. Tällä kertaa taisteluareenana toimi Campo. Ex-jakiksen joulun ja uudenvuoden lihottamat gladiaattorit rahjustivat paikalle kuka missäkin kunnossa, eikä edellisenä päivänä pidetyt harjoitukset olleet antaneet kovinkaa n vakuuttavaa kuvaa joukkueen iskukyvystä. Oli siis odotettavissa ns. tuskaa ja taaperrusta. Lisämaustetta keitokseen antoi vielä syksyllä kehitetty teoria roskaruuan ja maalintekokyvyn välisestä yhteydestä, sillä tälläkään kertaa ei mäksiin päästy...

Ekassa pelissä vastustajaksi tuli ÅIF. Eräs sarjan ylempään kastiin (jos tässä erittäin tasaisessa sarjassa mitään kasteja onkaan) laskettavista joukkueista, jota vastaan oli syksyllä kauden avauksessa käyty tiukka taistelu, joten samaa oli odotettavissa tästäkin. Ja sitä saatiinkin. Joukkueet tekivät kolmessa erässä maaleja tasatahtiin tiukan puolustamisen ohella ja joka pallosta tapeltiin kynsin ja hampain. Joululäskit tirisivät pöhöttyneissä ruhoissa, kun niitä aivan yht'äkkiä rasitettiinkin kohtuuttomasti... Ex-Jakiksen maaleista vastasivat Jirka "päällikkö" Mansner, joka on tuntunut löytäneen maalisuonen tukkean viimekauden jälkeen. Jesku nikkasi maalinsa tuttuun tyyliin "lempipaikaltaan" 1,13 metrin päästä maalista. Toisen osuman äiti oli Harri "harri" Lehikoinen, jonka rannari löyti yläkulman ylivoiman jälkimainingeissa. Isänä vastasyntyneelle toimi Jari "batistuta" Madekivi noukkien samalla syöttöpisteen. Kolmannen maalin tuuppasi Petri "Pälkki" Päkkilä Harri Lehikoisen syötöstä.

Kolme maalia ei riittänyt kuin tasapeliin, sillä myöskin ÅIF onnistui vääntämään ne samat kolme häkkiä ja näin pisteet jaettiin. Parempi kuitenkin piste, kun ei ollenkaan pistettä (vanha viidakon sananlasku). Väliajalla laskettiin ruumiit. Erinäisistä taisteluvammoista kärsivät ainakin A-P (selkä), Jaanu (Pohje,vatsa...) Sami (olkapää), Jesku (reisi, pohje) ja Miettinen, joka polvitukineen ei terveen papereita nyt enää saakaan.

Vammoista viis, sillä seuraavassa pelissä vastaan tuli vanha tuttu, Lännenmiehet. Tässä kiertolaislohkossa edes yksi tuttu, likimain paikallisvastustaja (Ok, on täällä Ac Hakikin) saa väsyneet pelaajat innostumaan. Lisäksi ottelut Lännemiehiä vastaan ovat olleet aina, sanoisimmeko värikkäitä ja tiukkoja, eikä niissä olla ikinä hävitty. Tällä kertaa nettisivujen vieraskirjoissa ei ollut isompaa uhoilua, mitä nyt syksyllä vähäsen, oliko jotain opittu viimekerrasta? Lännemiesten primus motor, #11 Jusu, oli vähätellyt joulun alla joukkueensa mahdollisuuksia motivaatio-ongelmilla, mutta tämä ei hämännyt ex-Jakista. Ja toden totta, Jusu oli kaivanut reservit ja niiden reservit sekä vielä serkutkin pelaamaan, siksi paljon porukkaa oli Lännemiesten vaihtopenkillä. Verrattuna edellisturnauksen noin 6 pelaajaan, ero oli huomattava... :9

Noo, itse ottelu oli tutun tiukka ja tasainen. Lännemiehet karkasi heti kättelyssä johtoon, mutta heti kättelyn jälkeen Hirvi-Arska Lehikoinen, joka tuntuu syttyvän tiukoissa peleissä loistoon, suoritti ns. hirvenajojuoksunsa, jossa sadankilon massa taipuu ihmeellisiin koukeroihin, jotka tuntuvat vääristävän fysiikan lakeja. Aika ikäänkuin hidastuu, kun Arska lähtee liikkeelle... ns. bullet-time ilmiö. Tuttuun tapaan suoritus päättyy rannelaukaukseen, jota maalivahti ei pysty torjumaan. Taistelu jatkui tiukkana, paikkoja oli molemmilla, mutta ensimmäisessä erässä ote oli Lännenmiehillä. Johtoonkin livahtivat Ex-Jakiksen tehtyä harkitsemattoman vaihdon. Mutta takaa tultiin, tällä kertaa ylivoimalla. Pyssyttäjänä toimi Sami, joka kipeästä olkapäästään huolimatta onnistui iskemään tarkan rannarin alapesään. Toisessa ja kolmannessa erässä Ex-Jakis sai hienokseltaan pelin hallintaansa, ja vaikka Lännenmiehet kerran karkasivat vielä johtoon, se ei riittänyt. Sami täräytti toisen maalin vielä tasoittaen pelin ja tasavajaalla pelatessa sitten Jani Tiihonen paukautti huikena rannarin yläkulmaan. Sen maalin jälkeen Ex-Jakiksella oli hyvä vaihe pelistä, jonka aikana oli lukuisia vetoja. Janne "juoksukone" Pajusen napakka veto ylärimaan olisi voinut paremmalla sihdillä ehkä ratkaista ottelun lopullisesti.

Ottelun viime hetkistä tuli vielä turhankin jännitävät, kun Sami otti jäähyn. Lännenmiehet meinasivat päästä pelaamaan 6-4 ylivoimaa, mutta onneksi itse sortuivat vaihtovirheeseen. He kehittivät kuitenkin pakkopelin Ex-Jakiksen maalille ja parikymmentä sekuntia ennen loppua hässäkässä onnistuivat toimittamaan pallon tolppaan. Niitä ei kuitenkaan lasketa ja ottelu päättyi Ex-Jakiksen 4-3 voittoon.

3 pistettä tekivät joukkueelle hyvää, sillä peli todellakaan ollut kaunista. Nyt on neljän pinnan johto, mutta takana tulevien rintama on käsittämättömän tasainen. Monta joukkutetta on jaetulla kakkossijalla ja heilläkin on jahtaajansa vielä parin pinnan sisällä. Nousukarsijan ja viimeisen putoajan välinen ero on vain 4 pistettä, joten loppukaudesta tulee todella jännitävä.