Dodiin, reportteri on toipunut masennuksestaan ja pystyi lopulta tarttumaan näppäimistöön. Masennuksen syynä oli naurettava tappio aluesarjassa Ylhäs II:lle viime tiistaina. Ottelu hävittiin ja vielä jatkoajalla, doh!!!

Sitten ruoskintaan. Peli oli täysin hanskassa, mutta jotenkin se ryssittiin. Maalipaikkoja ei käytetty (hyi hyi hyökkääjät!!) ja omassa päässä ns. nukahdeltiin (hyi hyi kaikki!!). Lisäksi ottelussa oli spekulaatioita herättänyt korkealla mailalla tehty maali, joka hyväksyttiin, sekä toinen maali, joka hylättiin muka korkeana mailana. Täysin objektiivinen, ilman minkäänvärisiä laseja katseltu videotarkistus kuitenkin osoitti, että tuomarilla meni näissä maaleissa vihellykset vituralleen.

Joojoo, sano. Mitäs sitä muuta kertomaankaan. Otti kyllä pannuun, ei voi mitään. Positiivista oli kuitenkin kohtuullinen peli ja tapahtumiin nähden voitto kyllä lipesi ihan väärälle porukalle, mutta sehän on urheilun suola (vrt. Jugoslavia-Suomi futismatsi... voi kyynelten määrää...), eikö vain? (No ei!!! ihan suolesta kaikki pallopelit, missä voi hävitä!!). Positiiviseen kategoriaan voidaan laskea myös ylivoimamaali, jonka täräytti Sami "poikabändibommittaja" Lamppu. Vakiokuvion tekivät myös Harri "harri" Lehikoinen ja Janne "ranne" Pajunen, jotka toimittivat pallon verhoihin ensin mainitun yllättäen toimiessa syöttäjänä. Petri "pälkki" Päkkilä onnistui myös maalinedustalta sutimaan onton rysään... tai jotain semmoista...

Mutta Ylhäspä teki siis neljä maalia, joista kaksi kuvioitiin ihan itse, yksi oli korkea maila ja yksi muuten vain säkää... Kaikki kuitenkin lasketaan, joten tulos oli mitä oli